Tillbaka

Wideroosin ryhmäpuheenvuoro ydinvoimaluvista käytävässä keskustelussa, 29.6.2010

29.06.2010

Arvoisa puhemies, Ydinvoima on kauaskantoisin päätös, johon meidän kansanedustajien tulee ottaa kantaa. Tämä merkitsee, että meidän on otettava selkeä vastuu tulevaisuuden energia- ja ympäristöratkaisuista. Meidän on turvattava oma energiatuotantomme ja oltava omavaraisia. Samalla tiedämme, että käytetty ydinpolttoaine on vaarallista vielä 600 vuotta tulevaisuudessa. Kyse on ajasta, jota kukaan meistä ei pysty millään tavalla tarkastelemaan. Kyse on tulevaisuuden kannalta suurista päätöksistä.

Vaikka eduskunnan onkin nyt otettava kantaa vain ydinvoiman lisärakentamislupiin, päätökset on nähtävä voimakkaasti uusitutuvaan energiaan panostavan paketin taustaa vasten, josta edellinen hallitus päätti ja johon nykyinen hallitus vahvasti on sitoutunut. Nämä kaksi päätöskokonaisuutta eivät ole keskenään kytköksissä, mutta ne ovat kuitenkin osia energiapoliittista kokonaisratkaisua. Kun ydinvoima jakaa eduskuntaa, yksimielisyys on sitäkin suurempi panostuksista uusiutuvaan, kotimaiseen energiaan.

Ydinvoiman kannattajille kyse on tasapainoisesta kokonaisuudesta, jossa sekä ydinvoiman lisä-rakentamisella että panostuksella uusiutuvaan energiaan on sama tarkoitus: fossiilisten tuonti-polttoaineiden käytön vähentäminen, sen myötä hiilioksidipäästöjen voimakas leikkaaminen ja tällä tavalla käynnissä olevan ilmaston lämpenemisen ehkäiseminen.

Ydinvoiman vastustajille panostuksella uusiutuvaan energiaan on ainakin yhtä suuri merkitys. Vaikka ydinvoiman kannattajat voittaisivatkin ylihuomisessa äänestyksessä, Suomesta tulee edelläkävijämaa panostamisessa uusiutuvaan, kokonaan kotimaiseen energiaan. Mietintöön sisältyvässä lausumassa talousvaliokunta edellyttää, että hallitus tuo vuoden 2010 aikana eduskunnalle uusiutuvan energian edistämiseen tarvittavat lakiesitykset ja varaa vuoden 2011 sekä tulevien vuosien talousarvioesityksiin tarvittavat määrärahat uusiutuvan energian lisäystavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä velvoittaa, ja tämän kevään laajoissa ener-giapanostuksissa investoinnit uusiutuviin energialähteisiin eivät saa jäädä ydinvoimapäätöksen varjoon. Myöskään aikataulusta emme voi, eikä meidän pidä tehdä myönnytyksiä. Uusiutuvan energian aika on nyt!

Arvoisa puhemies,
Ruotsalainen eduskuntaryhmä on, kuten useimmat eduskuntaryhmät, jakautunut ydinvoimaky-symyksessä. Niukka enemmistö meistä puoltaa lupia ja yhtä niukka vähemmistö vastustaa niitä. Siinä ei ole mitään yllättävää, että ryhmä ei juuri tässä asiassa ole yhtenäinen.

Täysin yhtenäinen ryhmämme on kuitenkin siinä, että vaikka eduskunta todennäköisesti myöntääkin lisäydinvoimaluvat ja että vaikka me teemmekin yhtä hyvin tarpeellisen kuin tavattomankin panostuksen uusiutuvaan energiaan, meidän on myös panostettava energiatehokkuuteen. Pelkästään sen takia, että meillä on lisää energiaa, emme saa tuhlata enemmän. Ei, olemme täysin yksimielisiä siitä, että meidän on säästettävä enemmän. Panostuksia on tehtävä uusiin energiatehokkaisiin ratkaisuihin, olkoonpa sitten kyse yksityiseen tai teolliseen käyttöön tarkoitetuista ratkaisuista. Tällä tavalla voimme harjoittaa vastuullista energiapolitiikkaa ja saavuttaa päästötavoitteemme.

Aivan kuten ydinvoimarakentaminen luo työpaikkoja ja suosii kilpailukykyämme, uusiutuvaan energiaan satsaamisella on voimakkaat työllisyyspoliittiset ja kilpailukykyä edistävät vaikutukset. Vihreä energiantuotanto luo kotimaista työtä.

Arvoisa puhemies,
Vastuullinen energiapolitiikka merkitsee myös tietynasteista omavaraisuutta. Euroopan säh-kömarkkinoilla ainoastaan Suomi ja Luxemburg ovat riippuvaisia tuonnista kapasiteetissaan. Tämä on ristiriidassa jäsenmaiden sopiman perusajatuksen kanssa, jonka mukaan kukin maa vastaa omasta energiantarpeestaan. Lisäksi se on ristiriidassa suomalaisten mielipiteiden kans-sa – emme halua olla riippuvaisia, olkaamme nyt suorasukaisia, Venäjän ydinvoimasähköstä.

Yhtä vähän haluamme olla riippuvaisia sellaisesta fossiilisten polttoaineiden tuonnista, joka voi-daan keskeyttää jos toimittaja näin päättää. Omavaraisuudella on myös turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.

Tästä lähes kaikki edustajat ovat täysin yhtä mieltä. Erimielisyyttä syntyy vasta tulevaa energi-antarvetta arvioitaessa. Selvää on, että ydinvoimapäätös on tehtävä siitä ajatuksesta käsin, että ydinvoimaa ei rakenneta pysyvää vientiä varten. Kuitenkin on johtavia asiantuntijoita, joiden arvion mukaan, mikäli rakennamme kaksi uutta ydinvoimalaa, olemme tilanteessa, jossa viemme suuren osan toisessa ydinvoimalassa tuotetusta energiasta.

Arvoisa puhemies,
Ydinvoima ei ainoastaan ole energiamuoto muiden joukossa, vaan sillä on syvempi eettinen ulottuvuus sen vuoksi, että sen vaikutukset ulottuvat pidemmälle tulevaisuuteen kuin minkä muun energianlähteen. Tosin myös fossiilisten polttoaineiden käytöllä on vaikutuksia, jotka ulottuvat tulevaisuuteen, ja juuri tämän vuoksi useimmat ovat yksimielisiä niiden käytön vähentämisestä. Mutta kun kyse on ydinvoimasta, sen käyttöturvallisuudesta ja erityisesti käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta, arviot menevät ristiin.

Useimmat meistä haluavat luottaa, että juuri meidän ydinvoimalamme sekä toiminnassa olevat, nyt rakenteilla oleva ja suunnitteilla olevat täyttävät korkeimmat mahdolliset turvallisuusvaati-mukset ja ovat sen vuoksi turvallisia käytössä. Mutta kuten tiedämme, kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyy aina ennakoimattomia riskejä. Ydinjätteen loppusijoituksen riskejä on pidettävä kaikkein suurimpina. Kuvaavaa näille riskeille on käyty keskustelu siitä, miten onnistutaan mer-kitsemään jätteen sijoituspaikka siten, että varoitukset ovat täysin ymmärrettävissä satojen vuo-sien päästä.

Arvoisa puhemies,
Ydinjätekysymystä ei ole ratkaistu lopullisesti. Kun eduskunta tulee todennäköisesti talousvalio-kunnan mietinnön mukaisesti edellyttämään, että jo tänä vuonna käynnistetään selvitykset ja neuvottelut yhdestä yhteisestä kansallisesta loppusijoituspaikasta, tiedämme, että vaatimus voi törmätä oikeudellisiin ja puhtaasti fyysisiin esteisiin. Elinkeinovapaus turvataan perustuslain 18 §:ssä, ja tämä merkitsee, että yhteinen kansallinen ydinjäteratkaisu ei ole heppoisin perustein vaadittavissa.

Myös muutoin Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa korostaa talousvaliokunnan lausunnossaan esittämien lausumien merkitystä. Ydinvastuulaki on päivitettävä siten, että talou-dellista vastuuta mahdollisissa käyttöhäiriöissä, joiden vaikutukset ulottuvat reaktorirakennuksen ulkopuolelle, vahvistetaan vastaamaan vakuutusta.

Samoin on välttämätöntä, että hallitus antaa, kuten se jo ohjelmajulistuksessaan ilmoitti, uusiutuvan energian paketin toteuttamiseksi tarvittavat lakiehdotukset ja jo ensi vuoden talousarviossa ryhtyy varaamaan tarvittavia varoja.

Oikeutettu on myös vaatimus suomalaisen työvoiman, suomalaisen osaamisen ja suomalaisten yritysten, EU:n kilpailusääntöjen puitteissa, mahdollisimman laajasta hyödyntämisestä uusia ydinvoimaloita rakennettaessa. Johtavasta turvallisuusosaamisesta on myös hyötyä tulevaisuu-dessa. Tosiasia on, että uusia ydinvoimaloita tullaan rakentamaan, ja jos tällöin voimme olla vaikuttamassa enemmän turvallisuusajatteluun – niin tällöin olemme tehneet maailmalle pienen palveluksen.

Arvoisa puhemies,
Torstaina äänestämme tulevaisuudesta, jota haluamme maallemme ja kansallemme. Ruotsalai-sessa eduskuntaryhmässä itse kukin tulee äänestämään vakaumuksensa mukaan. Kukin meis-tä perustaa tämän näkemyksensä moraaliin, henkilökohtaiseen vakaumukseen, asiantuntijalau-suntoihin, tutustumiskäynteihin ja informaatioon sekä sadoilta asiasta kiinnostuneilta ja osallis-tuvilta kansalaisilta saamiimme näkemyksiin. Äänestämme sekä tulevaisuudesta että tulevai-suuden puolesta!